Asetusta sovelletaan talousjätevesien käsittelyyn ja johtamiseen sekä jätevesijärjestelmien rakentamiseen ja ylläpitoon, jätevesistä muodostuviin lietteisiin sekä niiden keräilyyn ja käsittelyyn.

Talousjätevedellä tarkoitetaan asuntojen, toimistojen, liikerakennusten ja laitosten vesikäymälöistä, keittiöistä, pesutiloista ja niitä vastaavista tiloista ja laitteista sekä ominaisuuksiltaan ja koostumukseltaan vastaavaa, karjatilojen maitohuoneista tai muusta elinkeinotoiminnasta peräisin olevaa jätevettä.

Asetus ei koske:

• kiinteistöjä joilla on liittymisvelvollisuus vesihuoltolaitoksen viemäriin (eli jos kiinteistö sijaitsee kunnan määrittämällä vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella, jolla on liityttävä viemäriverkostoon).
• kiinteistöjä joilla on oltava ympäristölupa jätevesien johtamiseen (koskee lähinnä yritystoimintaa)
• muiden kuin vesikäymälän jätevesien puhdistamatta maahan johtamista, jos niiden määrä on vähäinen eikä niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa (eli yleensä puhutaan sisään kannetuista vesistä "kantovedestä" tai vähäisistä vesimääristä, jotka eivät sisällä käymälän jätevesiä - esim. kantovedellinen mökki tai sauna). Näilläkin kiinteistöillä on kuitenkin tehtävä selvitys jätevesien käsittelyn nykytilasta - katso "Mitä teen nyt" -osiosta.

Uusien ratkaisujen vaatimuksena on vähentää happea kuluttavaa kuormitusta vähintään 90%, kokonaisfosfosforia vähintään 85% ja typpeä vähintään 40% verrattuna siihen, mitä käsittelemättömien jätevesien mukana tulisi.

Kiinteistöllä on velvollisuus olla tietoisia oman jätevesijärjestelmän ylläpito ym. vaatimuksista ja toimia näiden mukaisesti sekä pitää kirjaa tehdyistä toimenpiteistä.

Jätevesiasetus koskee yhteensä n. 800 000 viemäriverkoston ulkopuolella olevaa kiinteistöä. Kokonaiskustannukset järjestelmien uusimisista ja muista kiinteistöillä vaadittavista toimenpiteistä ovat arviolta n. 2-6 mrd euroa.